Nuohous laki – mitä laissa sanotaan nuohouksesta?

Nuohouksesta säädetään pelastuslaissa, jota on päivitetty vuoden 2023 alussa.

Tiivistelmä: mitä pelastuslaki sanoo nuohouksesta?

Alla on jäsenneltynä keskeinen sisältö nuohousta koskevasta lainsäädännöstä (pelastuslaki) sen perusteella, mitä tekstissäsi käsiteltiin.

1. Miksi nuohotaan?

• Nuohous on osa rakennuksen paloturvallisuutta.
• Tarkoitus on puhdistaa ja tarkastaa tulisijat ja savuhormit sekä arvioida niiden kuntoa.
• Säännöllinen nuohous:
• parantaa turvallisuutta ja terveyttä
• vähentää ympäristöhaittoja (parempi palaminen, vähemmän päästöjä)
• parantaa energiatehokkuutta ja pienentää polttoaineen kulutusta.

2. Mitä laki sanoo nuohouksesta?

Pelastuslaki säätelee mm.:

• Kenen vastuulla nuohous on.
• Kuka saa nuohota lain edellyttämän nuohouksen.
• Kuinka usein nuohous on vähintään tehtävä.
• Velvollisuuden antaa nuohoustodistus.
• Sen, että nuohouspalvelut ovat kilpailtuja (hinnoittelun vapautus), mutta tekijällä on oltava nuohoojan ammattitutkinto.

3. Kenen vastuulla nuohous on?

• Vastuu nuohouksen järjestämisestä on rakennuksen omistajalla tai haltijalla.
• Tämä koskee esim. omakotitaloa, mökkiä tai muuta kiinteistöä.
• Pelastusviranomainen valvoo, että nuohouksesta huolehditaan, mutta ei järjestä nuohousta.
• Omistajan/haltijan velvollisuudet:
• huolehtia säännöllisestä nuohouksesta
• pitää tulisijat ja savuhormit kunnossa turvallista käyttöä varten
• huolehtia, että tikkaat, kattokulkutiet ja muut turvavarusteet ovat kunnossa, jotta nuohooja voi työskennellä turvallisesti.
• Taloyhtiössä vastuu voi olla joko taloyhtiöllä tai osakkaalla – tämä on selvitettävä tapauskohtaisesti.

4. Voiko savupiipun nuohota itse?

• Lain edellyttämän, määräajoin tehtävän nuohouksen saa tehdä vain nuohousalan ammattilainen (nuohoojan ammattitutkinnon suorittanut henkilö).
• Itse saa nuohota omaksi lisäturvakseen niin usein kuin haluaa, mutta itse tehty nuohous ei korvaa lain edellyttämää ammattinuohoojan tekemää nuohousta.

5. Kuinka usein nuohous tulee suorittaa?

Laki asettaa vähimmäisvälejä ammattinuohoojan tekemälle nuohoukselle:

• Vakituisessa asuinkäytössä olevat rakennukset: vähintään kerran vuodessa.
• Vapaa-ajan asunnot (esim. kesämökit): vähintään kolmen vuoden välein.

Huomioitavaa:

• Nämä ovat minimivaatimuksia. Käyttömäärä, polttoaineen laatu ja tulisijan/hormin rakenne voivat edellyttää tiheämpää nuohousta.
• Ammattinuohooja voi nuohouksen yhteydessä suositella sopivaa väliä juuri kyseiseen kohteeseen.
• Käyttämätöntä savuhormia tai tulisijaa ei tarvitse nuohota.

6. Vanha takka tai tulisija uudelleen käyttöön

• Jos savuhormia tai tulisijaa ei ole käytetty yli kolmeen vuoteen, ennen uudelleenkäyttöä on teetettävä nuohous ammattinuohoojalla paloturvallisuuden varmistamiseksi.

7. Mikä on nuohoustodistus?

Lain mukaan:

• Nuohoojan on annettava asiakkaalle nuohoustodistus suoritetusta nuohouksesta.
• Todistuksesta tulee ilmetä ainakin:
• rakennuksen osoite
• nuohouksen ajankohta
• työn suorittaja
• tehdyt toimenpiteet
• havaitut puutteet tai viat.
• Nuohoustodistus kannattaa säilyttää vähintään seuraavaan nuohouskertaan asti:
• sillä voi osoittaa pelastusviranomaiselle, että nuohouksesta on huolehdittu
• se auttaa seuraavaa nuohoojaa arvioimaan tulisijan ja hormin kunnon kehittymistä.

8. Nuohouksen hinnoittelu

• Vuoden 2019 lakiuudistuksessa nuohous vapautettiin kilpailulle.
• Nuohoojat ja nuohousyritykset saavat hinnoitella palvelunsa itse.
• Nuohouspalveluja saa tarjota vain henkilö, jolla on nuohoojan ammattitutkinto.

9. Kenet saa valita nuohoojaksi?

• Nuohoojan voi valita vapaasti, kunhan kyseessä on alan ammattilainen eli nuohoojan ammattitutkinnon suorittanut henkilö.

Yhteenvetona: lain näkökulmasta tärkeintä on, että rakennuksen omistaja/haltija huolehtii ammattinuohoojan tekemästä, määräajoin toistuvasta nuohouksesta, säilyttää nuohoustodistukset ja pitää kulkutiet sekä turvavarusteet kunnossa, jotta työ voidaan tehdä turvallisesti ja ajallaan.